Tauno-kissa odottelemassa nälkäisiä lintusia lintulaudalle syöpöttelemään |
Tauno oli myös yksi parhaista poseeraajista, mulla on siitä monta hyvää kuvaa varastossa. Voin joskus laitella lisääkin nähteille, jos vaan muistan.
Toivotaan, että Tanen kohtalona ei ollut jäädä minnekään kitumaan vaan että mainion katin lähtö on ollut nopea ja peloton. Tai mistä sitä tietää jos se vielä tänä päivänäkin elää erakon elämää jossain villin erämaan sydämessä jyrsijöitä napsien ja katrasta kasvatellen. Ai niin, taittiin ennättää kyllä tämä kisu deaktivoimaan... Eli pikku-Taunoja emme varmaankaan maan päälle ainoatakaan saaneet.
Meinas tässä kirjoitellessani unohtua taatelikakku uuniin, ei se nyt onneksi ihan tohjoksi ennättänyt kärventyä.
Mahtavia nämä vapaapäivät kun saa rauhassa antaa ajatuksen lentää ja lepuuttaa hermoja. Jouluakin vois pikkusen valmistella, mutta jotenkin nyt tuntuu, että kaippa se sieltä tulee ilmankin. Kun nyt välillä jonku kakun leipasee ja vähän valoja ikkunoihin heittelee niin hyvä on. Lahjoistakaan ei nyt ole hirveesti huolta, kun lapset on jo niin isoja, että osaavat kyllä ne itse netistä tilata, paitsi että ainahan sitä jotain pikkuylläriä pitää hankkia... Aikuiset jääkin tänä jouluna ilman lahjoja, päätettiin näin koko suvun kesken, keskitytään vaan hyvään syömiseen ja juomiseen, sekä tietysti yhdessäoloon ;) Sehän se on parasta koko joulussa.
Laitetaanpas tähän loppuun vähän Sibeliusta, hänen syntymäpäivänsä kunniaksi http://www.youtube.com/watch?v=C4ZOjO-5Mc4&feature=related
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti