Raksakuulumisia ja viherelämyksiä

Siellä se nuppu on tulossa, ihan keskellä kuvaa.

Jotain kevättä mahtaa jo olla ilmassa, sillä viirivehkani alkaa kukkimaan ensimmäistä kertaa! Sain tämän kukan äidiltä silloin kun hän n. vuosi sitten jakoi omaansa. Äidin yksilö on ainakin ollut tosi ahkera kukkija, vaikka hän oli viimeksi jo siihen vähän kyllästynyt. On kuulemma niin haljun ja kiillottoman näköinen, vaikken minä siinä mitään vikaa nää...

Kissa muuten söi traakkipuuni! Just kun jollekin kehuin meidän kissiä, ettei ole mitään koskaan rikkonut, vaikka joskus vähän tekeekin kiusaa. Varmaankin se protestoi sitä, etten päästänyt sitä pihalle ja päätti kostaa... Tai sitten vaan silläkin on jo kesää ikävä? Tai vitamiininpuutos?

Ollaan pidetty muuten kissaa koko valosan ajan päivästä sisällä, ettei se mene tirpusia vaanimaan tuohon lintulaudalle, kaksi punatulkkupaistia se jo ennätti napata, ennenkuin laitoin sen arestiin.

Ja kyllä meidän raksallakin tapahtuu, vaikken siitä muista joka kerta kirjoittaa...

Laudoituksia on tehty...

Eli lähinnä siellä on häärätty noitten laudoitusten kanssa ja ylöspäin ruuvaaminen on saanut isännänkin melko rätyiseksi, onneksi naapurin Markku oli kovasti avussa. Eristys puuttuu siis vielä osasta ulkoseiniä, (niinkuin kuvan  oikeasta laidasta näkyy), samoin puhallusvillat tuolta kerrosten metallipalkkien välistä.

... ja vähän sähköjäkin vedelty.

Ja nyt pähkäillään sähköjen parissa, jotain johtoa on jo vedelty, mutta paljon on vielä tekemistä, ja tässäkin pitää paikkansa vanha sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Nyt onkin raksailussa ollut pientä taukoa, sillä auto kaipaa kovasti korjaamista. Vaihteeksi.