100 vuotias

Pyhänä oltiin juhlimassa äidin Oskari-setää, joka täytti 100 vuotta pääsiäisen aikoihin. Ajatelkaa, 100 vuotta! Miten paljon Suomi ja koko maailma on muuttunut tuona aikana, eihän sitä oikein osaa edes kuvitella, että minkälaista se arkinen elämä tuolloin vuosisadan alussa on ollut lapsena ja nuorena, kun syntymävuosi on 1913!
Mukava oli nähdä sukulaisia noinkin isolla skaalalla pitkästä aikaa, eihän siellä ihan kaikkia ollut, mutta aika paljon sellaista väkeä, jota ei ole nähnyt vuosikausiin. Monta tuntia istuttiin ja juteltiin, tällä taas jaksaa pitkään!
Taitaa muuten mennä jonkin aikaa, että pääsee seuraavan kerran 100 vuotisjuhlille...

Poika palasi perjantaina Berliinin reissulta, hyvin oli kaikki mennyt vaikka täällä murehdittiin kun ei matkalaisesta kuulunut mitään koko aikana. Tuliaisiakin oli laukun täydeltä, vaikka yritettiin vinkata, ettei tarvi sitten mitään tuoda, vieläkin tuota suklaata riittää. Kermalikööri tosin jo lipitettiin :)

Niin, sitähän minun piti kertoa, että meidän partiolippukunta lakkaa nyt sitten toimintansa, kun just tänä keväänä yhdistys täytti 10 vuotta. Eihän tässä näin pitänyt käydä, mutta jotenkin on päällimmäisenä tunteena SUURI helpotus. Aivan niinkuin joku kivireppu olisi pudotettu olalta ja voisi tehdä MITÄ VAAN!
Ei enää koskaan tilinpäätösasiakirjojen tekemistä eikä jäsenrekistereiden päivitystä, eikä raha-anomusten täyttöä eikä... Mutta toisaalta – ei koskaan enää innostavia palavereja, riehakkaita sudenpentukisoja, vaiherikkaita kesäleirejä jne.!

Olen tämän pvän sairaslomalla, pää on sekaisin kuin Haminan kaupunki, kurkku ja pää kipeenä, nenä vuotaa, niisk. Huomenna yritän raahautua töihin sillä on palaveripäivä ja ne on tosi kivoja kun näkee kaikkia työkavereita kerralla ja voidaan purkaa sydäntä ja innovoida kaikenlaista, mutta kattoo nyt nouseeko kuume vai ei.

En tiedä olenko jo aiemmin kertonut tämän, mutta meidän kissalla on vähä vaarallinen nukkumapaikka, se nimittäin tykkää nukkua pesukoneessa. Joskus kun menee pesuhuoneeseen, niin sieltä kuuluu vain sellainen kumea "kurrrr"... Ja siellähän se katti karvajalka on, pesukoneen teräksisessä rummussa uinumassa.

Panu rummussa.

Kerran säikähdettiin kunnolla, kun olin just laittanut koneen pyörimään ja isäntä alkoi ihmetellä, että missäs Panu? No minä heti pesukonetta sammuttamaan, joka oli jo käynyt kaikenmaailman esipesut läpi ja lämpötilakin yli 60 astetta, ja sanoin jo isännälle, etten kyllä uskalla tätä aukaista jos se kissa täältä löytyykin?! Ei se sitten onneksi siellä ollut, vaan nukkui tytön kammarissa sängyn alla ihan tyytyväisenä elämäänsä.

Onko teidän lemmikeillä vaarallisia tapoja? 

Raksallakin on edistytty, marttahuone on saanut lattian! Jännä miten se koko huone nyt vasta ihan kunnolla hahmottui ja kuinka isolta se näytti. Eniten kaipaan sieltä sitä hyllytilaa, jonne saa kaikki harrastekirjat, kansiot ja paperit siististi arkistoiduiksi. Ja järkevät säilytystilat kaikenmaailman kemikaaleille ja öljyväreille. Ja jossain välissä sinne pystytetään maalausteline, sellainen tukeva, joka jaksaa kannatella vähän isompaakin taulupohjaa. Ja sitten mä ruppeen taiteilijaks :) 

Ja sitten sinne pitää saada ISO työpöytä, sellainen jolla pystyy tekemään itse pinkopohjia ja leikkaamaan kangasta. Ja tietenkin nurkkaus jossa pystyy tekemään lasitöitä ilman, että saa pelätä lasinpalojen joutuvan vääriin paikkoihin...

Oikeen kivaa loppuviikkoa kaikille, kyllä se kesä tulee, pikkuhiljaa.