Onneksi antoi pakkanen periksi, ainakin toistaiseksi. Tuulee kylläkin ihan kiitettävästi...
Hiihtoloma alkoi koko perheelle, isännälle se on jatkoa viikon sairaslomalle ja minulle taitaa käydä niin, että saan sairastaa hiihtoloman, ainakin nyt on kurkku ihan kiitettävästi kipeä ja köhittää. Toivottavasti kersat saa edes olla terveenä. Tukkoisesta olosta huolimatta käytiin tänään vähän metsässä tarpomassa, sain kuvattua käpylinnunkin, jee... Kummasti siellä alkaa elämää ollakin tuolla erämaissa, sinitiaispariskuntakin katseli jo pesäpönttöjä sillä silmällä ja linnunlaulua kuuluu sieltä täältä. Olisko vähän kevättä ilmassa? Tohtiiko tuota edes ääneen sanoa... Hankeen uppoaa ainakin vielä puoleen reiteen, että taitaa tässä vielä taivalta olla riittämiin, ennenkuin kevät voittaa.
Ikkunatarjousta on laitettu siis tähän mennessä Skaalalle, Virkkalan puunjalostukselle ja Alavus-ikkunoille. Ja tarjoukset ovat yhtä lukuun ottamatta tulleetkin. Autotallin käyntiovet varmaankin ovat jo valmiit, ne saadaan hakea viikon alkupuolella.
Lauantain Kotipesä-messuilla taisi olla ihan kiitettävästi porukkaa, olin itsekin paikan päällä koko päivän. Naapureina meillä siellä oli Nelli ja Niilo, pirtsakka pellepariskunta kahden heppansa kera ;) Vallan mainioita kavereita, jotka saivat varmasti lapset viihtymään. Ja tuntui porukka muutenkin messuilla viihtyvänkin, osastoilla oli kuhinaa ja hernekeittokin teki kauppansa, tällaista lisää!
Laitoin aivan käsittämätöntä pataa tulemaan äsken: keitettyä punajuurta, sipulia, perunaa paistinpannun kautta kattilaan, perään tomaattisosepurkki ja saman verran vettä, maustoin runsaasti valkosipulilla ja musta/sitruunapippurilla + suolalla. Lisään pataan vielä ihan lopuksi makkaraa, jota on vähän voissa paistettu, eikö tuolla mahda tauti kuin tauti lähteä? Kermaviilinokare saa paikata smetanan puutteen ;)
(Huomaa, että on vähän tauti päällä, kun tarina pärköää sinne tänne. Onkohan tämä nyt rakennus- vai kokkausblogi?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti