torstai 15. marraskuuta 2012

Puoliksi märäntynyt

Sellainen olo minulla on juuri nyt. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta kaikki säryt ja lihasjännitykset tuntuvat olevat sataprosenttisesti ruumiini (kamala sanoa noin elävästä ihmisestä) vasemmalla puolella! Onkohan mun työasentoni ihan oikea vai mistä tämä kaikki toispuoleisuus johtuu?

Lenkilläkin kävin taas, eikä se tuntunut oloa yhtään helpottavan, eikä tämä läppärin naputtelu varmaankaan auta yhtään asiaa, mutta ehkä henkisesti kumminkin. Ja huomenna on vapaapäivä, joten ei haittaa vaikka vähän tässä nyt valvoskelen ja heittelen ajatuksia avaruuteen.

Hieman ajatus pätkii, mutta onko tuo nyt ihme kun päästäkin on vain puolet kapasiteetista käytössä, enkä tiedä onko tuo täysi kapasiteettikaan nyt häävin mahtava.

Otin kissistä ja jääkaapista kaverikuvan....
Siellä on muuten tosi mahtava tähtitaivas, jos olisin yhtään energisempi niin ottaisin kameran ja lähtisin kuvaamaan avaruuden ihmeitä, mutta taidan jättää nyt väliin ja vietän tässä rauhallista yösydäntä kissin kanssa. Isäntä kuorsaa kammarissa, kello tikittää seinällä ja kannettavan puhallin säestää, muuten onkin ihanan rauhallista.

Töissä oli taas aivan kauhia kiirus ja tein toista tuntia ylimääräistä, ettei tarvi huomenna lähteä ajamaan ihan joutavan takia ja hyvä niin, nyt voi hyvällä omallatunnolla viettää vapaapäivää niin ettei ressaa liikaa mennä maanantaina takasi töihin.

Harmi kun aamulla ei saa jäädä nukkumaan, vaan pitää kiskoa kolme teiniä (kaksi omaa + yksi lainateini) klo 7 aamukaakaolle ja vielä kuskata ne opinahjoonsa ajoissa... No, eihän tämä vielä mitään, isännän työt alkaa jo klo 6, eli ihan epäinhimilliseen aikaan.

Mun luontainen vuorokausirytmini on muuttunut huimasti sen jälkeen, kun ollaan isännän kanssa lyöttäydytty yhteen. Ennen päästelin aina pikkutunneille tehden kaikenlaista poikkitaiteellisia juttuja (maalasin tauluja, kirjoittelin, tein kuvausteknisiä kokeiluja yms), mutta sitten kun "pokelainen" tuli siihen kynkkään haukottelemaan, niin pikkuhiljaa olen minäkin taantunut iltauniseksi nyhveröksi. Sellaista se rakkaus teettää. Eikä tästä ole näköjään enää paluuta entiseen, sillä ainakin nyt tulee taas sellaista tekstiä, että taas saa hävetä jälkikäteen... Että parasta varmaan mennä nukkumaan ja nyhveröimään. Hyvää yötä.

2 kommenttia:

  1. Onko teillä ammetta? Kuuma kylpy voisi tehdä terää. Joku jossain on ilmiselvästi jumissa.

    Olisi sinunkin pitänyt miettiä, mitä siitä seruaa kun lyö pokelalaisen kanssa hynttyyt yhteen...menee vuorokausiryhmikin sekaisin. Minä varmasti sopisin asumaan Pokelaan hyvin, sillä olen aamuihminen ja iltauninen ...edelleen!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole ammetta, eikä tule tähän taloon, mutta seuraavaan tulee :D Juu, hierojalla käyntikin varmaan auttaisi, mutta ei tule vaan sitä aikaa tilattua...

      Olisinpa minäkin aamuihminen, ottaa nuo aamut kyllä välillä melko lujille ja sitä ei ainakaan auta tämä pimeä vuodenaika.. Paitsi että juuri nyt paistaa aurinko, aah!

      Poista