lauantai 5. tammikuuta 2013

Takaisin arkeen

Tämä kuva on otettu itsenäisyyspäivänä,
sen jälkeen aurinkoa ei paljoa ole näkynyt.

Jotenkin helpottavaa palata takaisin arkeen, koululaisetkin palaavat pulpettiensa ääreen maanantaiaamuna, joissakin kunnissa koulu alkoi jo torstaina. Esikoisen työjärjestyksessä tunteja näyttää olevan 26 kpl, maanantaina pääsee koulusta jo puolilta päivin ja torstaina koulu alkaa vasta 10:20. Ihan mukavia päiviä siis, vain keskiviikko on pitkä, eli koulu alkaa 8:15 ja loppuu klo 16.
Kuopuksen päivät ovatkin vakiopituisia, eli joka päivä klo 8:15–14:15. Kolmena iltana on harrastustoimintaa, joten aika vähän jää aikaa joutenololle, kun läksytkin pitäisi jaksaa tehdä ja pahimpina viikkoina jakson lopulla saattaa olla kolmetkin kokeet.

Jotenkin hämärästi muistan, kuinka raskaita nuo pitkät päivät olivat ja illalla piti vielä jaksaa lukea läksytkin ja kirjoittaa aineita, vaikken ollut edes mikään ahkera oppilas. Etenkin tämä sydäntalvi oli aina tosi rankaa ja kovilla pakkasilla koulumatkat venyivät, kun linja-auto saattoi hyytyä jonnekin pökköperälle tai lunta oli niin paljon, että jouduttiin odottelemaan aura-auton tuloa.

Mikseihän täälläkin voisi kertakaikkiaan julistaa sellaisia kansallisia vapaapäiviä, jos pakkasraja (esim. -30 C astetta) ylittyy? Mitä säästöä tulee siitä, että on PAKKO lähteä töihin ja kouluihin, kun tietää miten paljon tämä kuormittaa autoja ja ihmisiä? Työpaikoilta pitäisi ainakin löytyä sellaista joustoa, että jos on mahdollista tehdä etätöitä, niin tällaisina pakkaspäivinä se olisi järjestettävissä, ettei sen takia tule miinusta tunteihin, kun auto ei kertakaikkiaan suostu käynnistymään ja työpaikalle ei muutoin pääse.

Kyllä olisi kansalaisaloitteen paikka, että saataisiin tuollainen kansallinen pakkasraja, sitähän voitaisiin kampanjoida vaikkapa nimellä Pakkaspäivät nyt kun pekkaspäivät ovat jäämässä historiaan.

2 kommenttia:

  1. Kouluvuodet olivat ihan oikeasti tosi rankkoja, varsinkin ylemmillä luokilla ja lukiossa, kun tunnit saattoivat venyä pitkälle iltapäivään ja sitten oli tosiaan läksyt ja kokeet... Nyt seuraan, miten Sami ponnistelee ammattikorkeassa tuon saman asian kanssa, 12 h ei aina riitä. Työssäkäyvä saa sentään yleensä jättää päivän tehtävät työpaikalle ja tehdä illalla jotakin muuta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on just yksi syy siihen, etten halunnut opettajaksi, en kestäisi sitä tunnetta, että työt ovat niskassa koko ajan. Ja nykyään vanhemmatkin on opetettu siihen, että ope tai luokanvalvoja on tavoitettavissa puhelimen päässä jatkuvasti.

      Itse tässä haaveilin vielä joku aika sitten täydennyskoulutukseen hakemista, mutta nyt tuntuu, ettei millään jaksaisi niitä lähiopetuspäiviä Malminkartanossa (n. 4 koulupvää kuukaudessa) ja iltatöinä tehtäviä harjoituksia. Saati sitten näyttöjä, jotka saavat mahan kuralle jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä...

      Poista