Huomenta!

Ei näköjään kellojen kääntö tehnyt hyvää, tosi huonosti ollaan nukuttu koko sakki. Aikani pyörin sängyssä ja nousin sitten isännän kanssa yhtaikaa, hän menee töihin jo kuudeksi. Mun tarvii mennä vasta kahdeksan jälkeen, mutta kun ei nukuta niin ei. Olis kyllä kunnon unet olleet tarpeeseen, eilen tein 12 tuntisen työpäivän ja koko viikko tulee olemaan samanlaista rumbaa.

Voi kun pääsis metsään! Viikonloppuna täytyy kyllä lähteä oikein kunnon patikalle, kameran kanssa tai ilman. Se on ainut paikka missä hermo kunnolla lepää, aah!

Tällaisiakin solmuun menneitä käppyröitä metsistämme löytyy :)

Lähiopetusta olis ens viikolla tiedossa ja sinne pitää tehdä ennakkotehtävänä kahden sivun pdf-esitys aiheena minä itse, hmm. Mielenkiintoista. Teknisesti tehtävä ei tuota vaikeuksia, mutta sisältö hieman mietityttää.

Aah, aurinko!

Pitkästä aikaa aurinko näyttäytyi, ja muutenkin sää oli just sopiva kuvaamista ajatellen. Vähän olisin lisännyt jyrkkyttä näihin kuviin, mutta en jaksa tuolla Photo filtrellä tehdä yhtikäs mitään... Pitäis varmaan hankkia kumminkin joku ihan oikea kuvankäsittelyohjelma, kun on tottunut photoshoppiin, niin ei millään jaksa näiden ilmaisohjelmien kanssa kekkuloida.

Kalasatamasta.

Niin mahtavaa kun valoa alkaa olla taas tarpeeksi, tosin viikonlopuksi taitaa tulla taas vähän synkempää, taitaa tulla luntakin lisää. Nyt ei lunta ole juurikaan, ihan pikkuhippusen ja just sen verran, että maa on valkeana. Järven jää kestää jo kulkemista, sen verran on ollut pakkasta viime päivinä.

Kellaripuron jäitä.

Mutta virtaavaa vettäkin vielä näkyy, nämä kuvat ovat Kellaripurolta, jossa yleensä on näinä päivinä niin pimeää ettei sinne juurikaan ole viitsinyt lähteä rämpimään. Olisi pitänyt vaan varustautua kumisaappailla niin olisi pääsyt parempiin paikkoihin kuvaamaan, sen verran märkyyttä siellä vielä oli.

Kun olisin vaan jaksanut jalustankin
ottaa mukaan, mutta taas laiskuus voitti...

Monenlaista muotoa sieltä löytyy!

Talviaikaan

Kaikki ikkunat paikoillaan, ovien kohdilla vielä reijät.
 Tältä tupa näyttää järven puolelta. Etualalla kaksi Timoa.
(Ei ehkä kumminkaan yöntimoa?!)

Ja niin siirryttiin talviaikaan, kello on vasta vartin yli iltayhdeksän, mutta väsyttää siihen malliin, että taidan kohta painua pehkuihin.

Eilen oli kylddyyripäivä, käytiin tyttären kanssa Luoma-aholla lyhytelokuvafestivaaleilla kuuntelemassa Markku Pölösen ajatuksia kylien elävöittämisestä ja lyhytelokuvien tekemisestä, ihan asiaahan tuo puhui ja yleisö tuntui viihtyvän, varmasti ihan hyvää vinkkiä moni sieltä mukaansa sai.

Elokuvaohjaaja
 isänmaallisessa ympäristössä.

Mä aina yritän ottaa ihmisistä tuollaisia kuvia, että ne ei välttämättä edes tiedä heitä kuvattavan, en tykkää mennä sillä lailla tykötuppautumaan, että oos ny ihmisiks niin mä räppään täs nyt tärkeänä kuvan susta ;)

Mutta joo, minä oon aina ollut Pölösfani. Jotenkin niistä kaikista elokuvista kuvastuu sellainen isänmaan rakkaus ja ideologia, mikä on jotenkin itsellekin sisäänrakennettua. Ihan ehdoton lemppari Pölösleffoista mulle on Koirankynnen leikkaaja, sen voi kattoa aina vaan uudelleen ja joka kerta ne samat asiat jaksaa ilahduttaa. Siitä elokuvasta tulee mulle uusi itsenäisyyspäivän perinne, Tuntematon saa nyt väistyä, ainakin toistaiseksi.

Jaa-a, se olis huomenna työpäivä, ei kun pehkuihin, mp-kolmoselta kuulumaan Linnunradan käsikirja liftareille ja uni tulee kuin tilattuna.

Oikein antoisaa viikonalkua ja talviaikaa kaikille pistäytyjille, pidetään ittemme miehinä ;)

Pulmua vai Sirkkua?

Jokin outo sanaleikki tuli tästä palmusunnuntaista ja ajattelin kysyä blogini lukijoilta, että käytetäänkö teillä Pulmua vai Sirkkua?
Ja mitä teillä syödään pyhäaamuisin?

Meillä syödään sunnuntaina melkein
aina Anna-Manna velliä ja mansikkasoppaa!

Ja sitten asiaan.

Tänään meillä juhlittiin anopin 80-vuotispäivää, tosin hyvin maltillisesti ja ihan vaan oman perheen parissa. Juhlakalu itse tuumi, että paperista luettuna tuo 80-vuotta tuntuu ihan omituiselta, eikä hän tunne itseään ollenkaan niin vanhaksi tummuksi, vaikkei näkö ja kuulo enää toimikaan juuri mitenkään, sillä lanttu leikkaa ja liikkuminenkin on vielä tosi hyvää. Toivotaan hyviä vuosia paljon lisää.

Viikonloppu meni taas ihan liian nopeasti, perjantaina pidin vapaapäivän ja siivoilin vähän enimpiä pölyjä pois nurkista, joulukuusenkin sain pakattua takaisin varastoon just sopivasti ennen pääsiäistä :)
Lauantaina oli viimeinen luontokuvauskurssin kokoontuminen ja kurssin näyttely pystytetään huhtikuun alussa Itäkylätalolle. Jos ja kun kuvat kootaan nettiin, niin laitan tänne linkin, että pääsette tekin katselemaan!

Kurssi oli kaiken kaikkiaan ihan ok, vähän olisin enempi kaivannut sitä käytännön puolta, mutta toisaalta vuodenaika oli sellainen, ettei pitkiin metsäretkiin oikein ollut mahdollisuutta. Ja kyllähän se on niin, ettei kuvaamista opi muuten kuin kuvaamalla ja luontokuvauksessa tärkeintä on luonnossa liikkuminen ja luonnontuntemus.

No, ihan hyviä vinkkejäkin saatiin, eli eväät kannattaa olla kunnossa kun lähtee kojuun tuntikausiksi istuskelemaan :) ja hernepussista voi ommella itselleen tosi kätevän "jalustan" vaikkapa kameran tukemiseen auton ikkunalle, ja pikkulintuja kannattaa houkutella paikalle linnunlauluäänitteillä jos vain ei mene ihan liiallisuuksiin, niin että pariutuminen ja pesintä kärsii... Ja on noilla guruilla kyllä paljon hyviä juttuja, monet naurut saatiin!

Haavereiltakaan ei tänä viikonloppuna säästytty, veljen vaimo liukasteli kotipihassaan ja nyt on jalka paketissa, toivottavasti ei tullut murtumia, se selvinnee huomenna röntgenissä... Terkkuja vaan ja pikaista paranemista, on siinä nyt koreografiat mietinnän alla, että kuinka pysyy pikkulikan perässä yhdellä jalalla konkaten, huh huh.

No nyt vähän hyppii tämä tarina, mutta antakee anteeks. Varmaan vähän väsyttää kun on ollut niin vaiherikas päivä.

Isäntä on sairastellut torstaista lähtien yskää ja kuumetta ja just nyt illalla esikoinenkin mittasi kuumetta, taitaa tulla nyt tauti häneen kun jo tuolla vintillä yskiskelee... Voi tätä tautista aikaa.