Kenkäilemään

Tänään sitten toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja ostin lumikengät. Jo monta talvea olen rämpinyt hangessa lainakengillä ja ajattelin, että eipähän ole tämä harrastus nyt enää sitten välineistä kiinni. Onhan minulla suksetkin, mutta näissä metsissä, joissa on ojaa ja pusikkoa, on parempi kulkea kengillä. Tosin tuota "ylä/alamäki"-ominaisuutta tuskin tarvitsen, mutta se nyt tuli kaupan päälle... Täytyykin tästä heti lähteä niitä testailemaan!

Huomenna menen aamusta luontokuvauskurssille itsensä Benjam Pöntisen oppiin, jännä päivä siis tiedossa, kerron siitä ja lumikenkäkokemuksista myöhemmin lisää.

Hyvää viikonloppua!

Takaisin arkeen

Tämä kuva on otettu itsenäisyyspäivänä,
sen jälkeen aurinkoa ei paljoa ole näkynyt.

Jotenkin helpottavaa palata takaisin arkeen, koululaisetkin palaavat pulpettiensa ääreen maanantaiaamuna, joissakin kunnissa koulu alkoi jo torstaina. Esikoisen työjärjestyksessä tunteja näyttää olevan 26 kpl, maanantaina pääsee koulusta jo puolilta päivin ja torstaina koulu alkaa vasta 10:20. Ihan mukavia päiviä siis, vain keskiviikko on pitkä, eli koulu alkaa 8:15 ja loppuu klo 16.
Kuopuksen päivät ovatkin vakiopituisia, eli joka päivä klo 8:15–14:15. Kolmena iltana on harrastustoimintaa, joten aika vähän jää aikaa joutenololle, kun läksytkin pitäisi jaksaa tehdä ja pahimpina viikkoina jakson lopulla saattaa olla kolmetkin kokeet.

Jotenkin hämärästi muistan, kuinka raskaita nuo pitkät päivät olivat ja illalla piti vielä jaksaa lukea läksytkin ja kirjoittaa aineita, vaikken ollut edes mikään ahkera oppilas. Etenkin tämä sydäntalvi oli aina tosi rankaa ja kovilla pakkasilla koulumatkat venyivät, kun linja-auto saattoi hyytyä jonnekin pökköperälle tai lunta oli niin paljon, että jouduttiin odottelemaan aura-auton tuloa.

Mikseihän täälläkin voisi kertakaikkiaan julistaa sellaisia kansallisia vapaapäiviä, jos pakkasraja (esim. -30 C astetta) ylittyy? Mitä säästöä tulee siitä, että on PAKKO lähteä töihin ja kouluihin, kun tietää miten paljon tämä kuormittaa autoja ja ihmisiä? Työpaikoilta pitäisi ainakin löytyä sellaista joustoa, että jos on mahdollista tehdä etätöitä, niin tällaisina pakkaspäivinä se olisi järjestettävissä, ettei sen takia tule miinusta tunteihin, kun auto ei kertakaikkiaan suostu käynnistymään ja työpaikalle ei muutoin pääse.

Kyllä olisi kansalaisaloitteen paikka, että saataisiin tuollainen kansallinen pakkasraja, sitähän voitaisiin kampanjoida vaikkapa nimellä Pakkaspäivät nyt kun pekkaspäivät ovat jäämässä historiaan.

2013

Sinne meni vanha vuosi, Hallapurolla yöllä ammuttiin muutama raketti ja pelattiin perinteisesti lautapelejä. Ja tietenkin syötiin makkaraa ja perunasalaattia. Yhden maissa oltiin takaisin kotona ja mentiin nukkumaan, siinäpä meidän uuden vuoden juhlinta kaikessa lyhykäisyydessään.

Uskomatonta! Timon siskolta löytyi noita
pieniä pyöreitä kynttilöitä, jotka sopivat
 täydellisesti noihin Kehrä-kynttilänjalkoihin!

Liukasta oli jo eilen yöllä kun tultiin, ajoin varmaan neljääkymppiä välillä ja silti tuntui, että kohta lähtee lapasesta ja hiekka-auto näkyi menevän vasta n. tunti sitten tuosta ohi kun eletään jo klo kahta iltapäivällä, onneksi ei tarvinnut lähteä mihinkään tien päälle.

Nyt se kukkii.

Toivotanpa tämän amarylliksen kuvan välityksellä kaikille oikein antoisaa uutta vuotta!