Hyvää äitienpäivää!

Se on kuulkaas mustikka jo kukassa! (No, täytyy
 tunnustaa, että  tämä yksilö kukkii mun kyökin pöydällä...)

Tulinpa vain piipahtamaan täällä virtuaalimaailmassa ihan vain ilmoittaakseni, että vielä ollaan hengissä, vaikka blogi onkin vaiennut pitkäksi aikaa! Kiirettä pitää rakennuksella ja muutenkin, niin ettei paljoa ole ennättänyt muuta kuin lukemaan toisten blogeja.

Meillä äitienpäivä valkeni sumuisena, mutta nyt aurinko paistaa, taitaa tulla ulkoilupäivä! Jes, kesä on täällä! Ajattelin jossain vaiheessa lähteä kämmekkämetsään katsomaan, miltä siellä talven jälkeen näyttää, jotkin kämmekät kukkivat jo hyvin varhaisessa vaiheessa, enkä todellakaan halua jäädä mistään paitsi ;)

Töissä on ollut vähän kiirusta ja kaikenlaista pikkuhärdelliä, joten kesäkuun alussa alkavaa lomaa odottelen kärsimättömästi, ilmeisesti pidän lomani kahdessa erässä ja toinen pätkä ajoittuu varmaankin tuonne heinä-elokuun vaihteelle. Kesät ovatkin aina sellaista yhtämittaista poikkeustilaa, kun aina on joku lomalla ja kesälomittajia sisäänajetaan, eikä yllätyksiä eli sairastumisia yms. voi välttää. Mutta niinhän se on kaikilla muillakin työpaikoilla ja onneksi kesällä on energiaa enempi ja mieli yleensä korkeammalla kuin pimeään aikaan.

 Joten suht. hyvillä mielillä täällä kesää nyt aloitellaan, vaikkakin hieman pelonsekaisin tuntein, kun on niin paljon tehtävää ja niin vähän aikaa... Lomat hujahtavat aina niin nopeasti ja lapsillekin pitäisi pystyä järjestämään välillä jotain extraa, vaikka rahat on tiukilla ja mahdollisuudet vähissä.

Eipä tässä nyt muuta kuin hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja äidinmielisille :)

Karvainen hortonomi nro 2

Ei se meidän Panu sitten niin huono hortonomi ollutkaan, sillä nyt tuo kaktus, jonka sille ostin, kukkii tosi kauniisti! Pitäisköhän mun tuoda vähän enempikin sille kukkia, kun noin hyvin niitä hoitaa?

Panun kaktus kukkii.

Viikonloppu on taas hujahtanut, perjantaina pidin vapaapäivän ja auttelin vähän raksalla. Sahattiin uria vanereihin, jotka on nyt ruuvattu musacornerin lattian pohjaksi, eli sekin odottaa nyt seuraavaa eli uretaanilevykerrosta.

Lauantaina käytiin akkaporukalla kirpparilla Alavudella, syötiin ABC:n noutopöydästä ja huristeltiin vielä Tuuriin. Kirpparilta löysin aika monta leffaa, lähinnä scifiä, tytär osti vanhoja Suosikkeja joista yhdessä oli Elviksen vanha leffajuliste. Keskiseltä ostettiin lisää elokuvia, pesuaineita, musaa ja itselleni löysin keväisen oranssi/punaraitaisen työpuseron. Ruokapuolelta äiti osti varmaan koko ensi viikon ruuat, joten kyllä me taas säästettiin oikein kunnolla, kun käytiin ostoksilla Suomen suurimmassa kyläkaupassa :)

Tämä päivä onkin sitten mennyt täysin kansanterveydelle, paitsi että sain vihdoin korjattua isännän työhaalarit (HYVÄ MINÄ!) ja pullataikinan tein just ja taidankin nyt mennä pyörittelemään jotain pikkupullia. Onpahan jotain herkkua iltapalaksi tiedossa, vaikka poika tuossa kyllä vähän elätteli toiveita grillillä käymisestä... No, katotaan nyt, ilta on nuori. Kyllähän tuollainen kasvava mies evästä tarvii ja joskus pitää päästä herkuttelemaan grilliruualla.

Soilikissa on nuput! Muistaakseni tähän tulee sellaiset
 syvän fuksian väriset kukkaset, jänskää!

Että tällaista leppoista viikonloppua on meillä vietetty, oikein mukavaa tällainen normielämä, kun vain osaisi sitä aina tarpeeksi arvostaa.

Ja kesäkin tulla jolkottaa, hanget kutistuvat ja pelloilla on jo isoja pälviä joilla linnut kuopsuttelevat, ihmeen vähän noita muuttolintuja silti on näkynyt, joutsenia tietysti, mutta eipä paljon muuta. Mutta eiköhän ne töyhtöhyypät ja peipposet jo kohta tule?! Kuovista alkaakin sitten virallisesti minun kesäni :)

100 vuotias

Pyhänä oltiin juhlimassa äidin Oskari-setää, joka täytti 100 vuotta pääsiäisen aikoihin. Ajatelkaa, 100 vuotta! Miten paljon Suomi ja koko maailma on muuttunut tuona aikana, eihän sitä oikein osaa edes kuvitella, että minkälaista se arkinen elämä tuolloin vuosisadan alussa on ollut lapsena ja nuorena, kun syntymävuosi on 1913!
Mukava oli nähdä sukulaisia noinkin isolla skaalalla pitkästä aikaa, eihän siellä ihan kaikkia ollut, mutta aika paljon sellaista väkeä, jota ei ole nähnyt vuosikausiin. Monta tuntia istuttiin ja juteltiin, tällä taas jaksaa pitkään!
Taitaa muuten mennä jonkin aikaa, että pääsee seuraavan kerran 100 vuotisjuhlille...

Poika palasi perjantaina Berliinin reissulta, hyvin oli kaikki mennyt vaikka täällä murehdittiin kun ei matkalaisesta kuulunut mitään koko aikana. Tuliaisiakin oli laukun täydeltä, vaikka yritettiin vinkata, ettei tarvi sitten mitään tuoda, vieläkin tuota suklaata riittää. Kermalikööri tosin jo lipitettiin :)

Niin, sitähän minun piti kertoa, että meidän partiolippukunta lakkaa nyt sitten toimintansa, kun just tänä keväänä yhdistys täytti 10 vuotta. Eihän tässä näin pitänyt käydä, mutta jotenkin on päällimmäisenä tunteena SUURI helpotus. Aivan niinkuin joku kivireppu olisi pudotettu olalta ja voisi tehdä MITÄ VAAN!
Ei enää koskaan tilinpäätösasiakirjojen tekemistä eikä jäsenrekistereiden päivitystä, eikä raha-anomusten täyttöä eikä... Mutta toisaalta – ei koskaan enää innostavia palavereja, riehakkaita sudenpentukisoja, vaiherikkaita kesäleirejä jne.!

Olen tämän pvän sairaslomalla, pää on sekaisin kuin Haminan kaupunki, kurkku ja pää kipeenä, nenä vuotaa, niisk. Huomenna yritän raahautua töihin sillä on palaveripäivä ja ne on tosi kivoja kun näkee kaikkia työkavereita kerralla ja voidaan purkaa sydäntä ja innovoida kaikenlaista, mutta kattoo nyt nouseeko kuume vai ei.

En tiedä olenko jo aiemmin kertonut tämän, mutta meidän kissalla on vähä vaarallinen nukkumapaikka, se nimittäin tykkää nukkua pesukoneessa. Joskus kun menee pesuhuoneeseen, niin sieltä kuuluu vain sellainen kumea "kurrrr"... Ja siellähän se katti karvajalka on, pesukoneen teräksisessä rummussa uinumassa.

Panu rummussa.

Kerran säikähdettiin kunnolla, kun olin just laittanut koneen pyörimään ja isäntä alkoi ihmetellä, että missäs Panu? No minä heti pesukonetta sammuttamaan, joka oli jo käynyt kaikenmaailman esipesut läpi ja lämpötilakin yli 60 astetta, ja sanoin jo isännälle, etten kyllä uskalla tätä aukaista jos se kissa täältä löytyykin?! Ei se sitten onneksi siellä ollut, vaan nukkui tytön kammarissa sängyn alla ihan tyytyväisenä elämäänsä.

Onko teidän lemmikeillä vaarallisia tapoja? 

Raksallakin on edistytty, marttahuone on saanut lattian! Jännä miten se koko huone nyt vasta ihan kunnolla hahmottui ja kuinka isolta se näytti. Eniten kaipaan sieltä sitä hyllytilaa, jonne saa kaikki harrastekirjat, kansiot ja paperit siististi arkistoiduiksi. Ja järkevät säilytystilat kaikenmaailman kemikaaleille ja öljyväreille. Ja jossain välissä sinne pystytetään maalausteline, sellainen tukeva, joka jaksaa kannatella vähän isompaakin taulupohjaa. Ja sitten mä ruppeen taiteilijaks :) 

Ja sitten sinne pitää saada ISO työpöytä, sellainen jolla pystyy tekemään itse pinkopohjia ja leikkaamaan kangasta. Ja tietenkin nurkkaus jossa pystyy tekemään lasitöitä ilman, että saa pelätä lasinpalojen joutuvan vääriin paikkoihin...

Oikeen kivaa loppuviikkoa kaikille, kyllä se kesä tulee, pikkuhiljaa.