lauantai 22. syyskuuta 2012

Ei tuu yhtää mittään!

Nimittäin tästä mun blogin pidostani, taas on yli kk kulunut viime postauksesta, grrrr...

Raksalla on menty eteenpäin ja talli on saanut lattian! Valu oli viikko sitten ja nyt sitä sitten pidetään vielä ainaskin viikon verran muovin alla, että saa rauhassa kuivaa. Jännä miten suuri merkitys tällä asialla on ollut henkiseen olotilaan, jotenkin niinkuin vähän isompikin taakka olisi harteilta pudotettu ja stressikäyrä humahti kerralla nollatasolle. Aivan mahtavaa! Kuvaa valmiista lattiasta laitan vasta sitten kun saadaan muovit pois.

Lattialämpöputket asennettu, verkot paikoillaan,
 lattiakaivot ja putket paikoillaan.
Vain betonia puuttuu.

Ja syksy on parhaimmillaan vaikka ei nyt mitään ruskasyksyä tullutkaan, niin mukava on tuolla metsissä kulkea kameran kanssa ja ihmetellä luonnon pieniä ihmeitä. Eilen tein vähän pidemmän reissun tuonne Lakeaharjun suuntaan, oli tarkoitukseni kävellä koko muutaman kilsan polku Kellaripurolta Lakiksen päälle, mutta kun olin tunnin kävellyt, niin polku yllättäen katosi ja palasin sitten takaisin. Täytyy yrittää seuraavalla kerralla toisin päin, jos se polku sieltä kumminkin vielä löytyisi... Maasto on siellä kyllä sellaista, että yhtään ei uskalla omia polkujaan kulkea jos ei halua jalkaansa poikki, ja muutenkin olen tosi huono suunnistaja, että parempi vaan pysyä polulla.

Lappajärveä toissailtana kuvattuna
hieman ennen hurjaa ukkosmyrskyä.
Mahdotonta salamointia ja raesadetta,
päälle todella kylmä keli, melkein meni pakkasen puolelle.

Takaisin tullessa poimin suppilovahveroita muovipussin täyteen ja koko loppuilta kuluikin niitä halkoen ja puhdistaen, voisi vaikka niistä keiton vääntää lauantaipäivän kunniaksi. Syö sitten kuka syö.

Kauniita sammalkiviä vaelluspolun varrella.

2 kommenttia:

  1. Tässä latautuu Youtubeen videota tuosta uretaanilevyn urituksesta. Pistänpä linkin kun on nähtävillä.

    VastaaPoista