torstai 5. heinäkuuta 2012

Lähimatkailua ja lätkäämistä

On niin lomalaisella kiirettä pitänyt, ettei ennätä blogia päivittää, ei sitten millään!

Raksalla on sellainen tilanne, että vanhat, uusiokäytetyt villat on lyöty seiniin ja muu ylimääräinen sälä tallista on nyt poistettu. Eli lattia olisi nyt tasoitusta ja lätkäämistä vailla. Lätkäkone tuodaan varmaan tässä loppuviikosta paikalle ja siinähän sitä sitten riittää täryyttämistä joksikin aikaa.

Minä oon tässä nyt sitten vaan lomaillut, eli yrittänyt saada tätä huushollia jonkinlaiseen järjestykseen, mutta hyvin verkkaiseen tahtiin, ettei lomailun päätarkoitus vaan pääsisi nurjahtamaan väärälle puolelle ;) Eli aamulla SAA nukkua pitkään jos huvittaa ja vaikka keskellä päivääkin voi torkahtaa jos oikeen ramasee, sehän se tässä lomassa on parasta, että aikataulut ei velvoita mihinkään vaan voi asioita tehdä ihan oman jaksamisen ja innon mukaan. Ja jos ei ole innostusta ruveta mitään tekemään, niin sitten ei tehdä. Paitsi pakolliset, eli ruuanlaitot ja pyykkäämiset. Ja kukkien kastelut ja... Mutta nehän nyt meneekin harrastuksen nimikkeellä nuo tuollaiset.

Ja nyt on vihdoinkin ihan oikea kesäsää, aurinko paistaa ja lämpöä on just mulle sopivasti eli 24 astetta, yhtään lämpösempi ei saa olla tai iskee armoton urvelo ja itsesääli.

Matkailut jää tältä kesältä kyllä ihan minimiin, Englannin reissu päätettiin unohtaa olympialaisten takia ja saa nähdä tuleeko muuallekaan lähdettyä, voihan sitä nyt vielä miettiä uudemman kerran sitten kun isäntäkin pääsee lomille. Jos jonkin lyhyen piston jonnekin keskiseen Eurooppaan tekisi?! Olishan se lapsille kiva vähän vaihtaa maisemaa, mutta  ans kattoo nyt...

Meillä on Timpan kanssa yhteisenä (outona?) harrastuksena käydä tsekkailemassa hautausmaita aina kun paikalle satutaan. Viimeksi ajeltiin Ylistaroon (siellä on se ylimitoitettu, mutta kaunis kirkko) ja tutkittiin sikäläisten komeita ja vähemmän komeita hautakiviä, kyllä huomas jo kaukaa kuka oli rahvasta ja kuka ei ;)

Ja kyllä siellä oli paljon sellaista "vaatimatonta, mutta kaunista" eli vanhoja, ajan tylsällä hampaalla kaluamia kiviä, joilla kasvoi särkynyttä sydäntä ja juhannusruusua.
Laitetaanpas aiheesta kuvia tähän loppuun ja toivotetaan samalla lukijoille hyviä kesäpäiviä!

Juhannusruusu kukki Ylistaron
hautausmaalla.
Upeita kotkansiipisaniaisia korkean
 hautakiven molemmin puolin


Todella suuri ja vanha
 kaksihaarainen kuusi.
En olekaan ennen huomannut käydä
 katsomassa Ylistaron kirkkoa
takapuolelta, upea ikkuna!


Tästä kulmasta kirkko onkin jo tutumman
näköinen. Sisälle emme päässeet,
kun kello kävi jo iltakymmentä.



1 kommentti:

  1. Hautuumaat minäkin mielelläni kierrän, jos vieraalla paikkakunnalla aikaa jää. Enimmäkseen ovat kauniita ja hautakivistä näkyvät pilkahdukset edesmenneiden ihmisten elämäntarinoista kiehtovia.

    Ylistaron kirkko on mielestäni yksi Suomen kauneimmista. Siellä on tullut yhdellä keikalla töpättyä perusteellisesti:)

    VastaaPoista