tiistai 30. heinäkuuta 2013

Pitäis ja pitäis...

...vaan kun ei saa aikaiseksi...

Tällaista se on aina kun vihdoin pääsee lomalle, mutta luotan siihen, että vielä tulee se virtapiikki, joka saa taas pyörät pyörimään ja rattaat rupattamaan.

Muutaman päivän olen vain viihdyttänyt itseäni pienillä ompelutöillä ja virkkaamalla pitsiliinaa, mutta tänään siivosin ompelukoneen pois ruokapöydältä ja tein vähän pakollisia kotitöitä. Tosin mitään suuritöistä kuten mattojen pesu en nyt millään viitsi, vaikka kaikki muut emännät tuntuvat olevan koko ajan pienissä mäntysuopasievissä näinä päivinä...
Pieni pitsiliina, johon tuli virhe, eli tässä alemmassa on
 yksi sakara liian vähän. Huomasin vasta kun pingotin
 sitä alustalle... Ei haittaa!

Tämän ohjeen äiti löysi vanhasta Suuri käsityö -
lehdestä 9/1996. Kuopus saa tämän laittaa kapio-
kirstuunsa odottelemaan.

Isäntä on häärännyt raksalla tolppia muuraten, pahimmat hellepäivät hän onneksi malttoi jättää väliin, mutta tietenkin hirveän morkkiksen valtaamana hän sitten täällä huokaili, että pitäis tehdä sitä ja tätä, ei ole helppoa ei.

Raksalla on nyt sellainen ylimenovaihe päällä, eli ihan kohta päästään hiekka- ja betonitöistä eroon ja aletaan siistimpiin hommiin eli piiruttamaan. Tätä uutta vaihetta isäntä odottaa kuulemma kuin pikkupoika joulua, eli mitä lähempänä se on, niin sitä krätyisemmäksi hän muuttuu ;)

Tuleekin tuosta mieleeni meidän esikoinen n. neljävuotiaana, kun joulupukin piti klo 16 tulla ja sitä ennen piti vielä käydä saunassa ja syödä ja sielu oli jo aivan odottamisesta riekaleina; pieni poika makasi mahallaan epätoivoista potkuitkua lattialla ja sitten pappa keksi, että mitäs jos ne lahjat laitettaisiin jo etukäteen tuonne kuusen alle... Ja siitäkös se ilo repesi, kun pikkutonttu pääsi hiplaamaan paketteja samalla kun asetteli ne nätisti odottelemaan pukin tuloa. Se iso Lego-linnalaatikko laitettiin heti siihen lähimmäksi pukin penkkiä...

Mulla olis tuossa kirpputorille vietävää tavaraa, ISO pahvilaatikko täynnä vaatteita ja osa on levitettynä sohvalle ja osa roikkuu henkareissa pitkin ovenpieliä... Joihinkin on jo tällätty hintalappua kiinni, suurin osa pestynä ja silitettynä, mutta vielä on paljon käsiteltävääkin, huh huh. Niillekin deadline on lauantaina joten kiirusta pitää.

Tuossa puhuttiin just Timon siskon kanssa noista kirpparien hinnoista, että joillakin on ihan väärä periaate ja hintaa tavaralle/vaatteelle laitetaan yhtä paljon (tai jopa enempikin!!) kuin mitä siitä pitäisi kaupasta ostettuna maksaa, tyyliin kaksi kirkasta Kartio-lasia, hinta 7,90,-, eihän siinä ole mitään järkeä!
Itse en ainakaan kirpputorilta osta minkäänlaista vaatetta yli kolmen euron, vaikka olisikin pitämätön ja vaikka siinä lukisikin että Marimekko. Periaate mikä periaate. Kaupan hinnat määrää verottaja yms. ja kirpparilla myyminen on verotonta ja tarkoituksena on laittaa hyvä, käytetty tavara kiertoon, piste.

No juu, sellainen poikkeus tuossa kirpputoritavarassa on tietenkin nämä itsetehdyt käsityöt joihin on materiaalin lisäksi nähty vaivaa, niistä voin maksaa enempikin kuin 3,-.

2 kommenttia:

  1. Hienot liinat. Lainasin kirjastosta virkkauskirjan ja oon katellut sitä, mut enpä tiedä joko sitä jaksais alkaa käsitöitä tekemään, kun on kädet mullassa ja mustikassa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo pikkuliinan malli taisi löytyä Lea - virkkausideoita lehdestä. En oo pitkään aikaan virkannut, sillä se kipeyttää jostain syystä mun olkavartta ja se taas on huono yhdistelmä mun päätetyön kanssa, eli virkkaan vain lomilla tai todella pieninä annoksina muuten. Mutta kivaa se on ja palkitsevaa sitten kun saa lopputuloksen pingotettua nätisti :)

      Poista